1620499138947_Silta_Brooklyn_NewYork_2015_KuvaRIH_IMG_1928-me.JPG

Mitä tutkimme juuri nyt? 

Pu­na­ko­nees­ta si­säi­sek­si san­ka­rik­si: suo­ma­lai­sen jää­kiek­ko­val­men­nuk­sen his­to­rial­li­nen kehitys 1970–2019

Tekijät: Pummi-Kuusela, Riitta-Ilona & Kuusela, Antti

Ur­hei­lu­val­men­nuk­ses­ta on keskusteltu paljon viimeisten vuosien aikana. Esiin ovat nousseet muun muassa kysymykset siitä, millaisilla menetelmillä tuloksia on sallittua tavoitella ja miten valmentaja saa urheilijaa kohdella. Mikä on valmentajan merkitys urheilijoita kasvattavana roolimallina? 


Myös valmentajien hyvinvoinnista ja työsuhteista on keskusteltu runsaasti. Miten valmentajat huolehtivat omasta jaksamisestaan ja oman val­men­nus­osaa­mi­sen­sa kehittämisestä? Ovatko valmentajat vain tulosta tekeviä organisaatioiden pelinappuloita, jotka on helppo vaihtaa uuteen, jos tulosta ei synny?


Tietokirjaamme motivoi toisaalta valmennuksesta käytävä ajankohtainen keskustelu ja toisaalta se havainto, että systemaattista katsausta suomalaisen jää­kiek­ko­val­men­nuk­sen historiasta ei ole olemassa.


Tietokirjassamme Punakoneesta sisäiseksi sankariksi: suomalaisen jää­kiek­ko­val­men­nuk­sen historiallinen kehitys tulemme arvioimaan sitä, miten valmentajat itse näkevät suomalaisen jää­kiek­ko­val­men­nuk­sen kehityskulun, miten tämä kehityskulku on kuvattu mediassa ja lopulta sitä, miten, jos mitenkään, muutokset valmennustavoissa heijastavat laajempaa ihmiskuvan muutosta suomalaisessa urheilukulttuurissa ajalla 1970–2019. 


Tietokirjamme ainutlaatuisen aineiston muodostavat tekemämme Suomen menestyneimpien jää­kiek­ko­val­men­ta­jien haastattelut. Vuosikymmeniä Suomen jääkiekon huipulla vaikuttaneiden valmentajien ääni nouseekin nyt esiin ensimmäistä kertaa yhdessä ja samassa teoksessa.


Haastattelujen lisäksi teoksemme aineistoina käytetään ainakin Helsingin Sanomissa 1970-luvulta lähtien esitettyjä näkemyksiä ja uutisointia jää­kiek­ko­val­men­nuk­ses­ta ja -valmentajista. Media-analyysia laajennetaan mahdollisesti koskemaan muutamaa muutakin kiekkokaupungeissa julkaistavaa sanomalehteä.


Tietokirjamme on tarkoitettu laajalle lukijakunnalle.


Riitta-Ilona on saanut tutkimuksen tekemiseen ja tietokirjan kirjoittamiseen kannustusapurahan Eemil Aaltosen Säätiöltä (2021) ja työskentelyapurahan Suomen tiedetoimittajain liitolta (2021).


Toivomme teoksen valmistuvan keväällä 2022.

Johdatus liikunnan ja urheilun fi­lo­so­fi­aan

Tekijät: Kuusela, Antti & Pummi-Kuusela, Riitta-Ilona

Urheilu ja liikunta ovat ilmiöitä, jotka jollain tavalla liittyvät lähes jokaisen ihmisen elämään. Suuri määrä ihmisiä harrastaa liikuntaa pitääkseen huolta psyykkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnistaan, mutta toisaalta liikunnan puute vaikuttaa monen ihmisen elämään. 


Maailmasta löytyy runsaasti henkilöitä, jotka kilpaurheilevat ammatikseen. Lisäksi sadat miljoonat ihmiset seuraavat urheilua kuukausittain ja tietyn joukkueen kannattaminen vaikuttaa voimakkaasti ihmisjoukkojen identiteetteihin. Urheilulla ja huippu-urheilijoilla on nykyisin valtava taloudellinen merkitys. Urheilulla on myös poliittista voimaa, mitä valtiot ja yksilöt hyödyntävät. 


Historiallisesti urheilulla on ollut merkitystä esimerkiksi viihteenä, uskonnollisen rituaalin muotona sekä poliittisena vakauttajana. Nykyisin liikunta kuuluu koulujen opetussuunnitelmiin, lii­kun­ta­kas­va­tuk­sel­la katsotaan olevan selkeitä yhteiskunnallisia tavoitteita ja virallisia liikuntasuosituksia annetaan eri ikäisille.


Urheilulla ja filosofialla on historiallisesti kiinteä suhde. Sekä olympialaisten, länsimaisen filosofian että demokratian synty ajoittuvat antiikin Kreikkaan. Antiikin urheilu ja siihen liittyvät käsitykset ovat vaikuttaneet osaltaan siihen, miten länsimainen ajattelu on kehittynyt. Urheilussa inhimillisenä toimintana nousevat esiin monet klassiset filosofiset kysymykset kuten: mitä urheilu on (metafysiikka), mikä on tiedon merkitys taidoissa (epistemologia), mikä on sallittua urheilussa (etiikka), mikä on urheilijan mielen ja kehon suhde (mielenfilosofia) tai millainen esitys pelitapahtuma on (estetiikka).


Urheilun filosofinen tutkimus on Suomessa jäänyt vähäiseksi. Kansainvälisesti urheilun filosofinen tutkimus ja keskustelu urheilun filosofisista kysymyksistä on aktiivista. Ottaen huomioon filosofian ja urheilun historiallisen yhteyden sekä urheilun kiistattoman merkityksen inhimilliselle kulttuurille, on hyvin yllättävää, että suomeksi ei ole vielä saatavilla urheilun filosofisia kysymyksiä esittelevää teosta.


Tuleva teoksemme Johdatus liikunnan ja urheilun filosofiaan mahdollistaa liikunnan ja urheilun filosofiaan tutustumisen suomen kielellä. Teos osoittaa filosofian ja urheilun historiallisen, antiikin Kreikkaan palautuvan yhteyden. Se esittelee kattavasti liikuntaan ja urheiluun liittyviä filosofisia kysymyksiä filosofian perinteisten osa-alueiden kautta metafysiikasta yh­teis­kun­ta­fi­lo­so­fi­aan.


Tietokirjamme on tarkoitettu laajalle lukijakunnalle.


Antti on saanut tutkimuksen tekemiseen ja tietokirjan kirjoittamiseen nuoren tutkijan apurahan Eemil Aaltosen Säätiöltä (2021).


Toivomme teoksen valmistuvan syksyllä 2022.

Yh­teys­tie­dot

Uteliaisuus Oy

palvelu@uteliaisuus.fi

© Uteliaisuus Oy. Kaikki oikeudet pidätetään.