Ur­hei­lu­val­men­nuk­ses­ta on keskusteltu paljon viimeisten vuosien aikana. Esiin ovat nousseet muun muassa kysymykset siitä, millaisilla menetelmillä tuloksia on sallittua tavoitella ja miten valmentaja saa urheilijaa kohdella. Mikä on valmentajan merkitys urheilijoita kasvattavana roolimallina?

Myös valmentajien hyvinvoinnista ja työsuhteista on keskusteltu runsaasti. Miten valmentajat huolehtivat omasta jaksamisestaan ja oman val­men­nus­osaa­mi­sen­sa kehittämisestä? Ovatko valmentajat vain tulosta tekeviä organisaatioiden pelinappuloita, jotka on helppo vaihtaa uuteen, jos tulosta ei synny?

Tietokirjassamme Punakoneesta sisäiseksi sankariksi: suomalaisen jää­kiek­ko­val­men­nuk­sen historiallinen kehitys tulemme arvioimaan sitä, miten valmentajat itse näkevät suomalaisen jää­kiek­ko­val­men­nuk­sen kehityskulun, miten tämä kehityskulku on kuvattu mediassa ja lopulta sitä, miten, jos mitenkään, muutokset valmennustavoissa heijastavat laajempaa ihmiskuvan muutosta suomalaisessa urheilukulttuurissa ajalla 1970–2019.

Tietokirjamme ainutlaatuisen aineiston muodostavat tekemämme Suomen menestyneimpien jää­kiek­ko­val­men­ta­jien haastattelut. Vuosikymmeniä Suomen jääkiekon huipulla vaikuttaneiden valmentajien ääni nouseekin nyt esiin ensimmäistä kertaa yhdessä ja samassa teoksessa.

Haastattelujen lisäksi teoksemme aineistoina käytetään Helsingin Sanomissa 1970-luvulta lähtien esitettyjä näkemyksiä ja uutisointia jää­kiek­ko­val­men­nuk­ses­ta ja -valmentajista. 

Media-analyysin ja haas­tat­te­luai­neis­to­jen pohjalta syntyvä tietokirjamme on tarkoitettu laajalle lukijakunnalle. Tietokirjamme julkaistaan vuonna 2023.

Tutkimusaineiston perusteella Riitta-Ilona kirjoitti artikkelin "Väärällä arvostelulla jarrutetaan menestystä", joka julkaistiin kesäkuussa 2022 Liikunta & Tiede -lehdessä. 

Riitta-Ilona on saanut tutkimuksen tekemiseen ja tietokirjan kirjoittamiseen kannustusapurahan Eemil Aaltosen Säätiöltä (2021) ja työskentelyapurahaa Suomen tiedetoimittajain liitolta (2021), Journalistisen kulttuurin edistämissäätiöltä (2021) ja Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnalta (2021).

Urheilu ja liikunta ovat ilmiöitä, jotka jollain tavalla liittyvät lähes jokaisen ihmisen elämään. Suuri määrä ihmisiä harrastaa liikuntaa pitääkseen huolta psyykkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnistaan, mutta toisaalta liikunnan puute vaikuttaa monen ihmisen elämään.

Maailmasta löytyy runsaasti henkilöitä, jotka kilpaurheilevat ammatikseen. Lisäksi sadat miljoonat ihmiset seuraavat urheilua kuukausittain ja tietyn joukkueen kannattaminen vaikuttaa voimakkaasti ihmisjoukkojen identiteetteihin. Urheilulla ja huippu-urheilijoilla on nykyisin valtava taloudellinen merkitys. Urheilulla on myös poliittista voimaa, mitä valtiot ja yksilöt hyödyntävät.

Historiallisesti urheilulla on ollut merkitystä esimerkiksi viihteenä, uskonnollisen rituaalin muotona sekä poliittisena vakauttajana. Nykyisin liikunta kuuluu koulujen opetussuunnitelmiin, lii­kun­ta­kas­va­tuk­sel­la katsotaan olevan selkeitä yhteiskunnallisia tavoitteita ja virallisia liikuntasuosituksia annetaan eri ikäisille.

Urheilulla ja filosofialla on historiallisesti kiinteä suhde. Sekä olympialaisten, länsimaisen filosofian että demokratian synty ajoittuvat antiikin Kreikkaan. Antiikin urheilu ja siihen liittyvät käsitykset ovat vaikuttaneet osaltaan siihen, miten länsimainen ajattelu on kehittynyt. Urheilussa inhimillisenä toimintana nousevat esiin monet klassiset filosofiset kysymykset kuten: mitä urheilu on (metafysiikka), mikä on tiedon merkitys taidoissa (epistemologia), mikä on sallittua urheilussa (etiikka), mikä on urheilijan mielen ja kehon suhde (mielenfilosofia) tai millainen esitys pelitapahtuma on (estetiikka).

Urheilun filosofinen tutkimus on Suomessa jäänyt vähäiseksi. Kansainvälisesti urheilun filosofinen tutkimus ja keskustelu urheilun filosofisista kysymyksistä on aktiivista. Ottaen huomioon filosofian ja urheilun historiallisen yhteyden sekä urheilun kiistattoman merkityksen inhimilliselle kulttuurille, on hyvin yllättävää, että suomeksi ei ole vielä saatavilla urheilun filosofisia kysymyksiä esittelevää teosta.

Tuleva teos Johdatus liikunnan ja urheilun filosofiaan mahdollistaa liikunnan ja urheilun filosofiaan tutustumisen suomen kielellä. Teos osoittaa filosofian ja urheilun historiallisen, antiikin Kreikkaan palautuvan yhteyden. Se esittelee kattavasti liikuntaan ja urheiluun liittyviä filosofisia kysymyksiä filosofian perinteisten osa-alueiden kautta metafysiikasta yh­teis­kun­ta­fi­lo­so­fi­aan.

Tietokirjamme on tarkoitettu laajalle lukijakunnalle. Tavoitteena on, että kirja julkaistaan keväällä 2024.

Antti on saanut tutkimuksen tekemiseen ja tietokirjan kirjoittamiseen nuoren tutkijan apurahan Eemil Aaltosen Säätiöltä (2021).

Suomen historian alan väi­tös­kir­ja­tut­ki­muk­ses­sa Riitta-Ilonan tavoitteena on analysoida, millainen on suomalaisen las­ten­kir­jal­li­suu­den esittämä kuva hyvästä lapsesta ja millaisia ovat kirjallisuuden kuvaamat lapsen hyveet vuosina 1850–1939.

Yksi tutkimuksen lähtökohdista on, että lapsille suunnatun kirjallisuuden sisältämät käsitykset hyvästä ja hyveistä antavat tärkeää tietoa lapsia koskevista yhteiskunnallisista odotuksista. Las­ten­kir­jal­li­suu­den analyysi täydentää merkittävästi eri tieteenalojen muodostamaa käsitystä siitä, millainen on hyvän suomalaisen lapsen ja lapsuuden historia 1850-luvulta alkaen. Tutkimuksen tavoite onkin päästä käsiksi niihin yhteiskunnallisiin ja yhteisöllisiin intentioihin, joita lapsiin on historiallisesti kohdistettu.

Riitta-Ilona on aloittanut jatko-opinnot ja väi­tös­kir­ja­tut­ki­muk­sen tekemisen elokuussa 2022 Jyväskylän yliopiston humanistis-yh­teis­kun­ta­tie­teel­li­sen tiedekunnan historian ja etnologian laitoksella.